Älyratkaisut säästävät energiaa, ympäristöä ja euroja

Päivämäärä: 10.5.2022

Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Rakennusalalla on keskeinen rooli ilmastokriisin ratkaisijana, sillä rakennuksissa käytetään yli neljännes kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, ja ne aiheuttavat 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Edellä mainitut luvut perustuvat Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekarttaan vuodelta 2020.

Leijonanosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen lämmityksessä, minkä vuoksi on tärkeää parantaa rakennusten energiatehokkuutta – toki muita elinkaarenaikaisia päästöjä ja sisäilman laatua unohtamatta. Älyratkaisujen rooli on keskeinen, koska energiatehokkuuden rajat tulevat passiivisilla keinoilla kuten rakenteita eristämällä nopeasti vastaan.

Taloautomaatioon liitettyjen järjestelmien avulla on esimerkiksi helppo määritellä yhdeltä istumalta lämpötilarajat ja estää siten huoneistojen ylilämmittäminen.

– Älykkäät ratkaisut ja energiatehokkuus ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan kehittää ja optimoida, kun sen eri toimintoja mitataan ja seurataan, sekä reagoidaan kerättyyn dataan tarvittavin toimenpitein. Älyratkaisut tuovat myös turvaa, kun järjestelmiä voidaan seurata reaaliajassa etänä ja siten päästä esimerkiksi ennakoimaan huolto- tai korjaustarpeita, tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen Uponorilta toteaa.

Tiedot hyötykäyttöön

Perinteisesti rakennusten lämmitysverkostoa on säädetty lämpökäyrillä, ja verkostossa kiertävän veden lämpötila on määräytynyt ulkolämpötilan perusteella. Älykkäämpi tapa on tehdä säätöjä jatkuvasti, jopa ennakoiden – eikä pelkästään silloin, kun huoltomies pääsee paikan päälle muuttamaan lämpökäyrää.

Esimerkiksi Rakennusten energiaseminaarissa marraskuussa suositeltiin keräämään säätietoa monesta lähteestä, hyödyntämään historiatietoja rakennuksen käyttäytymisestä eri olosuhteissa, sekä asentamaan lisää antureita huoneistoihin, jotta saataisiin isompi kattavuus olosuhdetietoihin.

Myös Nieminen kannustaa ottamaan hyödyn irti älykkäistä ratkaisuista.

­– Ideaalitapauksessa yhdellä järjestelmällä voidaan seurata ja hallita koko kiinteistöä sekä nähdä, mikä on esimerkiksi huoneistojen keskilämpötila. Samalla voidaan määrittää hälytysrajoja ja saada tietoa laiterikoista tai jos lämpötilojen raja-arvot ovat jossain huoneistossa karanneet.

Toisaalta hän muistuttaa, että ennen yksittäisten antureiden asentamista kannattaa varmistaa, mitä mittausmahdollisuuksia rakennukseen valittavat järjestelmät voivat tarjota.

 

– Esimerkiksi Uponorin lattialämmityksen ja -viilennyksen säätöjärjestelmä mahdollistaa paitsi huoneisto-, myös huonekohtaisten lämpötila- ja kosteustietojen siirron suoraan taloautomaatiojärjestelmään. Yhdellä järjestelmällä voidaan kerätä silloin taloautomaatiojärjestelmän alle tarvittava tieto, jolloin vältytään myös tupla-anturoinneilta.

Kustannussäästöjä luvassa

Uponorin lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmä voi toimia joko omana, erillisenä järjestelmänään, tai se voidaan liittää osaksi taloautomaatiojärjestelmää.

– BasePro -säätöjärjestelmämme voidaan integroida taloautomaatiojärjestelmään, ja kiinnostus sitä kohtaan on viime aikoina kasvanut nopeaan tahtiin. Hankintavaiheessa tehdyt pienet lisäsatsaukset voivat säästää energiaa ja euroja rakennuksen elinkaaren aikana moninkertaisesti niiden aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Lisäksi ympäristökuorma pienenee, Nieminen kertoo.

Uponorin lattialämmityksen- ja viilennyksen säätöjärjestelmä voidaan liittää joko Modbus- tai KNX-väylään, jolloin taloautomaatiojärjestelmään voidaan siirtää kaikki Uponorin säätöjärjestelmän keräämät tiedot huonelämpötila- ja kosteustiedoista lähtien. Tietoja kerätään huonekohtaisten, seinälle asennettavien huonetermostaattien avulla.

Kun Uponorin lattialämmityksen ja -viilennyksen säätöjärjestelmä on integroitu osaksi taloautomaatiota, sitä voidaan myös ohjata monilla eri tavoin suoraan taloautomaatiojärjestelmän kautta. Sen kautta voidaan muun muassa rajoittaa lattia- ja huonelämpötiloja, tarkistaa toimilaitteen tila sekä hallita lämmitys- ja viilennystilojen vaihtokytkentää.

Integroinnin merkitys kasvaa

Tänä päivänä ei kannata Niemisen mukaan tuijottaa kapeakatseisesti vain omaa järjestelmää ja sen toimintaa, vaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on se, miten hyvin järjestelmä on integroitavissa osaksi isompaa kokonaisuutta.

– Koko kiinteistö voidaan rakentaa hyvinkin älykkääksi, ja taloautomaatioon voidaan liittää monia erilaisia toimintoja. Esimerkiksi kotiin tullessasi voit avata kerrostalon alaoven määritetyllä tunnisteella, joka käynnistää automaattisen hissin tilauksen, ja hissi kuljettaa sinut oikeaan kerrokseen nappia painamatta. Ja kun lähdet kotoa pois, huoneiston lämpötila putoaa muutaman asteen, ilmanvaihto säätyy pienemmälle ja valot sammuvat, hän visioi.

– Taloautomaatio voisi seurata ulkolämpötilan lisäksi sääennustetta, ja muuttaa tarvittaessa lämpöpumpun asetuksia seuraavien päivien ennusteen perusteella.

Samalla Nieminen muistuttaa, että olivatpa ratkaisut millaisia tahansa, niin tärkeimmät päätökset tehdään jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa sekä energiatehokkuuden, päästöjen että monen muunkin asian kannalta.

– Ennen kuin tehdään päätöksiä, jotka koskevat valittavia järjestelmiä, kannattaa varmistaa esimerkiksi simulointien avulla, että aktiiviset ja passiiviset viilennysratkaisut ovat optimaalisia sekä oikein mitoitettuja. Myös tilaajan tarpeet ja toiveet on hyvä varmistaa. Nykyisin monissa kohteissa on esimerkiksi suunnittelu- ja toteutusvaiheessa huomioitu mahdollisuus lisätä lattiaviilennys järjestelmään myöhemmin.

Lue lisää alla olevasta linkistä.