Päivämäärä: 5.5.2020
Suomalaisen asumisen suurin kuluerä on lämmitys. Se kahmaisee keskimäärin 45 prosenttia kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta. Taloautomaatiojärjestelmiin integroitavilla älyratkaisuilla on mahdollista pienentää lämmityskuluja ja parantaa asumismukavuutta.
Pohjoinen rakentaminen on energiatehokkuusajattelussa maailman kärkeä. Kun uusi talo suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaisesti siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi, hyödyt ulottuvat aina asuinmukavuudesta merkittäviin taloudellisiin säästöihin.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) astuu voimaan vuonna 2021. Sen tarkoituksena on lisätä vähähiilistä rakennuskantaa ja hillitä ilmastonmuutosta. Muun muassa älykkään teknologian lisääminen rakennuksissa on yksi keino tavoitteiden saavuttamiseksi.
Älyratkaisujen säästöpotentiaali perustuu kiinteistön talotekniikasta kerättyyn tietoon, jonka pohjalta toimintoja voidaan ohjata yhä tehokkaammaksi. Taloautomaation tarjoamat mittaamismahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Dataa virtaa keskitetysti eri puolilta kiinteistöä ja tiedon hallinta onnistuu etänä. Samalla voidaan kerätä tarkkoja lukuja vaikkapa saneerausten vaikutuksista kiinteistön käyttö- ja ylläpitokuluihin.
Miten älyn avulla säästetään sitten lämmityskuluissa?
Kiinteistön lämmitysjärjestelmän liittäminen osaksi älykästä taloautomaatiojärjestelmää moninkertaistaa rakennuksen elinkaaren aikaisen säästöpotentiaalin. Mittaamalla kerätyn tiedon avulla lämmityksen energiankulutus ohjautuu kohti määriteltyjä tavoitteita. Esimerkiksi asuntojen huonelämpötilojen säätöaluetta rajoittamalla estetään tilojen ”liikalämmittäminen”. Rakennuksen elinkaaren aikana säästetään puolestaan huoltokustannuksissa, kun turhat tarkastuskäynnit kohteessa jäävät pois. Kerätyn datan avulla pystytään myös paikallistamaan poikkeamia jo ennen mahdollisten ongelmien syntymistä.
Nykyteknologian avulla sopivien lämpötilojen hallinta rakennuksessa on energiatehokasta ja helppoa. Tarkan ja reaaliaikaisen tiedon avulla lämpötilat pysyvät optimaalisina läpi kiinteistön. Se puolestaan johtaa parhaimmillaan merkittäviin säästöihin lämpöenergian kulutuksessa. Kun kiinteistön lämpöpiikit tasoittuvat, asumismukavuus paranee ja kaukolämmön perusmaksut pienenevät.
Lämpöenergian reitti ulos kiinteistöstä kulkee suurimmaksi osaksi taivaan tuuliin ilmanvaihdon kautta. Tällä on iso vaikutus kiinteistön energiakulutukseen, koska noin 20-40 prosenttia asuinrakennuksen lämmitysenergiakulutuksesta kuluu korvausilman lämmittämiseen. Energiatehokkuuteen liittyvät määräykset asettavatkin vaatimuksia ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenotolle. Ilmanvaihdon tarpeenmukainen säätö säästää energiaa tinkimättä sisäilman laadusta.
Kiinteistön ilmanvaihto tulisi aina säätää myös huonetilan tarpeen mukaan. Taloautomaatioon liitetyt ohjausratkaisut yhdistettynä etenkin asuntokohtaiseen ilmanvaihtoon mahdollistavat ilmanvaihdon puhallintehon säätämisen esimerkiksi läsnäolon, sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tai suhteellisen kosteuden perusteella. Tällaisella ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä energiasäästöjä.
Kiinteistön taloautomaatioon integroidut älykkäät järjestelmät säästävät aikaa, energiaa ja rahaa. Esimerkiksi Uponorin lattialämmityksen ja –viilennyksen säätöjärjestelmä soveltuu käytettäväksi kaikkiin kohteisiin pientaloista aina kerrostaloihin, hotelleihin ja teollisuusrakennuksiin asti. Älyratkaisut merkitsevät paitsi ympäristön huomioimista myös uudenlaista asuinmukavuutta.
Tutustu myös muihin Uponorin kerrostalojen talotekniikkaratkaisuihin
Tuote: Lumensulatus
Tuote: Kiinteistöviemäröinti