Turvajärjestelmistä innovaatioiden kasvualusta

Päivämäärä: 11.11.2024

AI:ta käyttävät turva­järjestelmät optimoivat liike­toimintaa ja ehkäisevät riskejä.

Hedengren Securityn liiketoimintajohtajan, Jan Herrasen, mukaan AI ja data-analytiikka mahdollistavat turva­järjestelmien hyödyntämisen uudenlaisiin kaupallisiin tarkoituksiin. ”Keinoälyä hyödyntävillä ratkaisuilla voidaan vähentää ihmis­työtä, optimoida liike­toimintaa, ennalta­ehkäistä riskejä, synnyttää säästöjä ja lisätä yhteis­kunnan sujuvuutta”, Herranen sanoo.

Yhteiskunnan suuri muutos­voima, keinoäly, mullistaa Herrasen mukaan turva­teknologia-alaa kahdella eri tavalla.  

”Alalle syntyy sekä uudenlaisia innovaatioita että uudenlaisia kyber­uhkia, kun keino­älyä pyritään vasta­käyttämään rikollisiin tarkoituksiin. Haasteena on se, ettei lain­säädäntö meinaa pysyä kummankaan kehityksen perässä”, Herranen määrittelee.

Datan valta kasvaa

Liiketoimintajohtajan mukaan alan toinen suuri muutos­voima on datan määrän eksponentiaalinen kasvu. Turva­järjestelmien avoimet raja­pinnat ja integroitavuus tietoa analysoiviin äly­sovelluksiin tehostavat turvallisuutta ja mahdollistavat datan hyödyntämisen myös uuden­laisiin, kaupallisiin tarkoituksiin.     

”Kiinteistön omistaja ei sijoita enää kamera­järjestelmään vain siksi, että se toimisi pelotteena tai tarjoaisi jälki­käteen video­kuvaa mahdollisista ongelma­tilanteista, vaan investoinnin suurin arvo on liike­toimintaa hyödyttävässä ennakoitavuudessa.”

Tämä tarkoittaa Herrasen mukaan sitä, että data-analytiikan avulla voidaan ihmis­henkien ja omaisuuden turvaamisen ohella vähentää ihmis­työtä, sijoitella parhaimmin myyviä tuotteita parhaille paikoille, tasoittaa ruuhka­huippuja tai optimoida tilan­käyttö-, siivous-, logistiikka ja huoltotarpeita. 

”Hyötyjen syntyminen perustuu poikkeuksien huomaamiseen. Siihen, että keino­äly pystyy havaitsemaan valtavista tieto­massoista pienetkin muutokset ja ennakoimaan tarpeita niiden pohjalta.”

Security muuttuu safetyksi

Herranen nostaa poikkeuksien havainnointiin perustuvista äly­ratkaisuista esimerkiksi sairaaloissa yleistyneen, potilaiden kaatumista ennalta­ehkäisevän ohjelmisto- ja turvajärjestelmä­ratkaisun. Järjestelmä­sovellus valvoo anonyymisti ihmisten liikkeitä ja lähettää hälytyksiä turva­järjestelmän kautta, kun riski kaatumiseen tai ei toivottuun liikkumiseen havaitaan.  

”Hoitajakutsu­järjestelmiin integroitu ratkaisu mahdollistaa myös video­kuvan avaamisen ja hoitajan ääni­opastuksen, jolloin suurin osa tilanteista hoituu ilman hoitajan fyysistä läsnäoloa”, Herranen selittää.   

Suomen sairaaloissa nopeasti yleistynyt ratkaisu vähentää Herrasen mukaan vaara­tilanteita, säästää hoitajien työ­aikaa ja synnyttää yhteis­kunnallisia säästöjä.

”Järjestelmä on esimerkki siitä, miten turva­järjestelmät muuttuvat perinteisistä estävistä ja jälki­valvottavista security-pohjaisista järjestelmistä ennakoiviksi safety-tyyppiksiksi järjestelmiksi, jotka lisäävät yhteis­kunnan sujuvuutta ja vähentävät yli­määräistä työtä ja rahan­kulutusta”, Herranen sanoo.

Näkymätöntä turvaa

Vaikka dataa halutaan lisää, kiinteistöissä fyysisten järjestelmien määrä vähenee ja laitteiden koko pienenee. Tämä tarkoittaa Herrasen mukaan sitä, että laki­sääteisiin järjestelmiin – eli palo- ja turvavalo­järjestelmiin – integroidaan yhä enemmän dataa kerääviä sensoreita. Sama järjestelmä voi kerätä tietoa vaikkapa ihmisten tai esineiden liikkeistä, kiinteistön kosteudesta, pien­hiukkasista, valaistuksesta ja CO₂-pitoisuudesta.   

Herranen näkee liikkumisen suhteen tapahtuvan saman muutoksen kuin kännykän käytössä. Kamera tunnistaa pian kiinteistön käyttäjät niin, ettei ovilla tarvitse näyttää tunnistinta tai näpytellä koodeja. Liikkuminen muuttuu sujuvammaksi niissä paikoissa ja tiloissa, joihin ihmisillä on pääsyoikeus.  

”Tämä tarkoittaa sitä, että raja perinteisen, jälki­kontrolloidun fyysisen turvallisuuden ja näkymättömän, ennalta­ehkäisevän tieto­turvallisuuden välillä hälvenee”, Herranen sanoo.

Passiiviset järjestelmät aktivoituvat

Herranen näkee uudenlaisten globaalien uhkien luovan tarvetta yhä reaktiivisemmille turvajärjestelmille.  

”Uudenlaiset uhkatekijät, kuten jengi­rikollisuus, terrorismi, koulu­ampumiset ja isot tuli- ja maasto­palot luovat tarvetta suurten ihmis­massojen ohjaamiselle erilaisissa hätä­tilanteissa. Tarvitaan järjestelmiä, jotka reagoivat kriisi- ja ongelma­tilanteisiin adaptiivisesti eli pystyvät vaihtamaan opastuksen suuntaa muuttuvissa tilanteissa.” 

Herranen ennustaa myös ääniohjauksen suosion kasvavan.

”Nuoret käyttävät Siriä jo sujuvasti ja uusimmissa autoissa voi jo tehdä säätöjä ääni­komennoilla. Voi olla, että pian navigaattori heijastaa reitti­näkymän ääni­ohjauksella etulasiin tai aurinko­laseihin, niin ettei kuljettajan tarvitse irrottaa katsetta tiestä”, Herranen ennustaa.

Keinoäly avaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös järjestelmien asentamiseen ja huoltoon.

”Alan parhaimpien insinöörien asian­tuntemus saadaan hetkessä käyttöön, vaikka toiselle puolelle maa­palloa, kun asentaja voi tehdä säätöjä asian­tuntijan tai keino­älyn antamassa virtuaali­opastuksessa”, Herranen sanoo.  

Vastuullisuus muuttaa markkinaa

Liiketoimintajohtajan mukaan kehityksen varjo­puoli on kasvava huoli yksityisyydensuojasta.

”Tuotekehitys on jatkuvaa tasa­painoilua iso veli valvoo -kokemuksen ja uuden­laisten hyötyjen välillä. Jos haluaa olla alalla luotettava toimija, jokaisen uuden järjestelmän on oltava riskitön ja täytettävä tarkasti lain vaatimukset. Jos väärän­laista tietoa valuu ulos, koko bisnes on vaakalaudalla.”

Myös asiakkaiden kasvavat ympäristövastuuvaatimukset muokkaavat markkinaa.

”Asiakkaat suosivat jo nyt niitä valmistajia, jotka tietävät järjestelmiensä hiili­jalanjäljen. Asiakkaat ovat heränneet myös siihen, miten merkittävästi järjestelmien energia­tehokkuudella ja elin­kaaren pituudella voidaan vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.” 

Vaikka alan toimijat kehittävät vastuullisuuttaan, lain­säädännön puolelta muutokset ovat hitaita. Herranen nostaa esimerkiksi kiinteistöjen poistumistie­valot, joiden on lain mukaan oltava päällä läpi vuorokauden.

”Olemme pyrkineet ajamaan läpi muutosta, ettei valojen tarvitsisi palaa niissä kiinteistöissä, jotka äly­järjestelmät toteavat tyhjiksi. Energian­säästö olisi koko Suomen kiinteistö­kannan osalta hyvin merkittävä”, Herranen sanoo.

Haastava pelikenttä

Alan kehitys suosii Herrasen mukaan toimijoita, jotka panostavat vastuulliseen ja ketterään tuote­kehitykseen ja ovat lähellä asiakkaita.

”Vaikka vastuullinen tuote­kehitys on haastavaa ja kotimainen tuotanto kalliimpaa, niiden tuoma hyöty muuttuu nopeasti kilpailu­eduksi. Monet asiakkaat arvostavat nyky­päivän konflikti­herkässä toiminta­ympäristössä luotettavaa kotimaista toimijaa ja kun tuotanto ja palvelut ovat lähellä asiakasta, myös logistiikan ja tuotannon päästöt ovat pienemmät.” 

Herranen uskoo, että tulevaisuudessa myös osaamisen kokonais­valtaisuus korostuu. Tahot, jotka tuntevat laaja-alaisesti asiakkaan ympäristön, alan tarjooman ja tulevaisuuden tarpeet, voivat auttaa asiakkaita rakentamaan valmistaja­riippumattomia järjestelmä­kokonaisuuksia ja luomaan toimiala­kohtaisia kaupallisia innovaatioita.

”Alan kehityksessä avainsanat ovat avoimuus, skaalautuvuus ja luotettavuus. Se, joka pyrkii rajaamaan integraatio­hyötyjä vain omien asiakkaidensa käyttöön tai tinkii vastuullisuus­vaatimuksista, tippunee kilpailusta nopeasti pois”, Herranen sanoo.

Lisätietoa Hedengren Securityn turvajärjestelmistä