Päivämäärä: 13.1.2023
Suomessa uskotaan vahvasti, että betonin sisältä mittaamalla saadaan riittävästi tietoa betonirakenteiden kuivatuksen onnistumiseksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kahdesta syystä.
Rakenteilla olevassa talossa on erittäin tärkeää, että betoni on kuivunut riittävästi ennen kuin sitä päällystetään, jotta vältytään homeongelmilta. Betonin kuivuminen on kuitenkin monimutkainen ja hidas ilmiö. Betonivalun kuivumisaikaa mitataan yleensä viikoissa tai jopa kuukausissa. Suomessa kuivumisen mittaamisessa ajatellaan usein että kuivumista on parasta seurata sijoittamalla kosteusantureita betonin sisään, jolloin voidaan seurata kuivumisen etenemistä.
Betonista mittaamalla saadaan todellisuudessa tietoa vain kuivatuksen seurauksista, ei kuivatuksen tehokkuudesta, eikä sen onnistumisen tai epäonnistumisen syistä. Esimerkiksi yhdellä mittauksella saadaan tietää, että betonin sisällä kosteus on 95%. Seuraavalla viikolla mitattaessa saadaan sama tulos: kosteus on 95%. Betonin sisältä mittaamalla saadaan tietää vain tämä kosteusaste, eikä voida päätellä, miksi betonin kuivuminen ei ole viikossa edennyt lainkaan.
Usein mittaamista betonin sisältä perustellaan sillä, että samoja betonin sisään sijoitettuja sensoreita voidaan hyödyntää mittaamaan kosteuden muutoksia myös rakennuksen käytön aikana. Tämä on periaatteessa hyvä ajatus mahdollisten kosteusvaurioiden seurantaan. Ongelmana tässä ajatuksessa on kuitenkin se, että rakennusvaiheessa seurantaa vaativat kuivatuksen kannalta kriittiset kohdat eivät ole samat kuin ne kriittiset paikat, joita kannattaa seurata rakennuksen käytön aikana.
Käytössä olevassa rakennuksessa kosteuden kannalta kriittisiä paikkoja ovat esimerkiksi keittiöt ja kylpyhuoneet, eli paikat, joissa on vesipiste ja riski kosteuden pääsemiselle rakenteisiin. Rakennusvaiheessa kriittiset kohdat ovat siellä, missä joudutaan tekemään esimerkiksi syviä paikallavaluja raudoitusten saamiseksi paikalleen. Näillä valuilla ei ole yleensä mitään tekemistä vesipisteiden sijoittelun kanssa, eikä niitä tarvitse seurata enää rakennuksen valmistuttua.
Betonirakenteiden tehokkaan kuivumisen edistämiseksi on seurattava työmaan ilman lämpötilaa ja kosteutta sekä ilmanpainetta. Ilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat merkittävästi betonin kuivumiseen. Jos olosuhteet ovat kuivumiselle huonoja, betonivalu ei välttämättä kuivu ollenkaan.
Esimerkiksi: alapohjarakenne märkätilassa (Eriste + Ontelolaatta 265 mm + Kallistusvalu 115 mm) kuivuu tavoitekosteuteen (90 %) 15 asteen lämpötilassa suhteellisen ilmankosteuden ollessa 70 % kahdeksassa viikossa. Lämpötilan ollessa 20 astetta ja suhteellisen ilmankosteuden ollessa 50 % kuivuminen tapahtuu viidessä viikossa. Esimerkki on laskettu Suomen Betoniyhdistyksen by 2020 –laskurilla.
Ilman lämpötilaa ja kosteutta seuraamalla saadaan tietoa siitä, miksi aiemman esimerkin betonivalun kuivuminen ei ole viikossa edennyt. Ilman lämpötila voi olla liian alhainen, jolloin lämmitystä on lisättävä. Näiden mittaustulosten perusteella voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä lämmityksen ja kuivatuksen suunnittelussa sekä ennakoida kohteen eri alueiden lämmitys- ja kuivatustarpeita.
Kun työmaan kuivumisolosuhteita seurataan ja optimoidaan säännöllisesti, betonin kuivuminen on mahdollista saavuttaa suunnitellusti. Säännöllisellä olosuhdeseurannalla myös kuivumisen ennakointi on helpompaa.
Tänä päivänä seuranta on mahdollista toteuttaa reaaliaikaisilla ja etäluettavilla sensoreilla. Näin saadaan jatkuvaa tietoa tilojen lämpötilasta ja ilmankosteudesta ilman paikan päällä käyntiä.
Kaltiot tarjoaa työmaille valmiin ratkaisun ilman lämpötilan ja kosteuden seurantaan. Reaaliaikainen seuranta mahdollistaa tehokkaamman ja optimoidun kuivatuksen sekä lämmityksen rakentamisen aikana.
Kysy lisää ratkaisusta:
Ville Heikkilä, myynti
[email protected]
+358 405 795 256
Seuraa ilman lämpötila ja kosteutta sekä pienhiukkaset ja paine-erot automaattisesti ja reaaliajassa, mistä vain.