Päivämäärä: 27.2.2023
Raaka-aineiden ja energian hinnan nousun myötä rakennusfirmat joutuvat miettimään entistä tarkemmin budjettia ja sitä, mistä yritys voi säästää. Yksi potentiaalinen säästökohde on lämmityskulujen optimointi rakennusvaiheessa, mitä tällä hetkellä harva rakennusfirma vielä hyödyntää.
Isossa kohteessa lämmittämiseen ja kuivattamiseen käytetään projektin aikana satojatuhansia euroja. Riippumatta siitä, lämmitetäänkö taloa polttoöljyllä, maalämmöllä, kaukolämmöllä, suorasähköllä vai nestekaasulla, optimoimalla lämmityskustannuksia voidaan säästää jopa kymmeniätuhansia euroja.
Optimointi tarkoittaa sitä, että lämmitetään vain sen verran mitä tarvitaan, saadaan kohde kuivaksi mahdollisimman nopeasti, ja vältytään hukkalämmöltä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että tiloja jätetään kosteiksi tai että työskentelylämpötilaa pitäisi alentaa.
Lämmityksen ja kuivatuksen seuranta ja optimointi auttaa välttämään seuraavia tilanteita, jotka ovat varmaan kaikille rakennustyömaan johtajille tuttuja:
Tärkein hyöty mitä saadaan on loppujen lopuksi koko rakennusprojektin nopeuttaminen ja aikataulussa paremmin pysyminen. Kuivumisajan lyhentämisellä on erittäin suuri merkitys koko projektin aikatauluun. Säästetyt päivät myös tarkoittavat entistä suurempia energiasäästöjä, kun rakenteilla olevaa taloa ei tarvitse lämmittää niin pitkään.
Kun halutaan optimoida lämmitysenergian käyttöä, tarvitaan tietoa eri tilojen lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ilmanpaineesta. Dataa tarvitaan tämänhetkisestä tilanteesta sekä myös menneiltä päiviltä, jotta voidaan nähdä miten olosuhteet ovat ajan myötä muuttunut.
Tätä dataa tarvitaan, koska ilman kosteudella ja lämpötilalla on suuri vaikutus kuivumiseen, ja niitä säätämällä pystytään vaikuttamaan merkittävästi kuivumisprosessiin.
Ilmanpainetta on tärkeää seurata, koska jos painesuhteet ovat vääriä, lämmin ja kuiva ilma ei liiku sinne missä sitä tarvitaan.
Kun tiedetään jokaisen huoneiston lämpötila, ilmankosteus ja ilmanpaine, lämmityslaitteet ja kuivaajat voidaan siirtää suoraan tarpeen mukaan oikeisiin paikkoihin. Lisäksi voidaan myös havaita ja korjata riittämätön ilmanvaihto tai väärä painesuhde. Reaaliaikaisella datalla voidaan reagoida tilanteeseen heti, kun tarve havaitaan.
Esimerkiksi jos käytävän päässä olevassa huoneistossa ilma vaihtuu huonosti, se voidaan havaita seurannalla. Kun tämä havaitaan, tilanne voidaan korjata lisäämällä huoneiston ilmanvaihtoa tai viemällä sinne ylimääräinen kondenssorikuivain.
Seurannalla voidaan myös havaita vuotoja rakennuksen ulkovaipassa, kuten auki jätetty ulko-ovi tai reikä ikkuna-aukon sulkevassa muovissa.
Hyödyntämällä etäseurantaratkaisua kuten Kaltiot Smart Tracker voit saada kattavaa ja tarkkaa olosuhdedataa asennushetkestä eteenpäin ja seurata ja vertailla eri tilojen kuivumisolosuhteita.
Yksinkertainen esimerkki antaa yleiskuvan mahdollisista säästöistä. Jos kuusikerroksisessa kerrostalossa rakennusaikaiset lämmityskustannukset ovat 100 000 euroa, 10 prosentin säästö tarkoittaisi 10 000 euron säästöä ja 20 prosentin säästö tarkoittaisi 20 000 euroa.
Säästömäärät vaihtelevat kohteittain, riippuen muun muassa kohteen koosta sekä siitä, kuinka paljon parantamisen varaa löytyy.
Mitä suurempi kohde on kyseessä, sitä suurempi on lämmitysenergian tarve ja sitä suurempaa hyötyä voi saada optimoimalla lämmitystä ja kuivattamista. Jos lämmitystä ei tällä hetkellä seurata ollenkaan, voivat hyödyt olla varsin merkittävät. Erityisesti kun energian hinnat nousevat, energian käytön optimointi tulee yhä kannattavammaksi.
Jos auki jätetty ulko-ovi tai vuotokohta havaitaan nopeasti, ei lämpöä pääse karkaamaan harakoille. Esimerkiksi 6-kerroksisessa kerrostalossa 10 asteen pakkasessa auki jätetty ulko-ovi kuluttaa noin 130 kilowatin edestä lämpöä, mikä kustantaa 749 euroa vuorokaudessa suorasähkölämmityksellä sähkön maksaessa 0,24€ /kWh (sähkön hinta + siirtohinta + verot). Tämä luku voi olla paljon suurempi kuin mitä moni urakoitsija työmaalla uskoisi! Avoimen oven hinta vaihtelee tietysti sään, sähkön hinnan, lämmitysmuodon ja myös kohteen koon mukaan.
Urakoissa voidaan karsia myös hiilidioksidipäästöjä valvomalla tarkemmin energiankäyttöä.
Jari Hämäläisen tekemässä Rakennustyömaan energiatutkimus -diplomityössä tutkittiin erilaisten rakennuskohteiden hiilijalanjälkeä. Eräässä tapauksessa kuusikerroksisen kerrostalokohteen lämmitykseen ja kuivaukseen käytettiin energiaa 556 500 KWh. Yhteensä hiilidioksidipäästöt olivat 129 130 kiloa (kg CO2). Kohteessa käytettiin eniten kaukolämpöä, jonka päästöt olivat 59 222 kg CO2.
Ota yhteyttä niin kerromme miten Kaltiot Smart Trackerilla voit seurata lämpötilaa, optimoida lämmitysenergian käyttöä ja säästää merkittävästi lämmityskustannuksissa.
Seuraa ilman lämpötila ja kosteutta sekä pienhiukkaset ja paine-erot automaattisesti ja reaaliajassa, mistä vain.