Lammin seurakuntatalo Hämeenlinnaan

Lammin seurakuntatalo on ”lähirakentamista” parhaimmillaan

Lammin uusi seurakuntatalo rakentui poikkeuksellisen tehokkaalla projektinjohtomallilla, jossa valtaosa urakoitsijoista oli lammilaisia. Runkorakentamiseen tarvittavat harkotkin haettiin vain kilometrin päästä Lammin Betonin tehtaalta.

– Innostunutta ihailua, kuvaa Lammin seurakunnan kirkkoherra Heli Ulvinen kuntalaisten reaktiota uudesta seurakuntatalosta. – Ulkoasua kommentoitiin jo rakennusvaiheessa: miten hyvän näköinen ja sointuu hyvin maisemaan, Ulvinen jatkaa.

Tähän on helppo yhtyä. Rakennuksen julkisivut on muurattu Tiilerin tummilla, käsinlyödyillä tiilillä. Harjakattoinen, kulmikas, U-muotoinen rakennus sopii hyvin viereiseen siunauskappeliin sekä heijastelee Lammin 1400-luvulta olevan harmaakivikirkon henkeä.

Rakennuksen sijoitus onkin hyvin luonteva: se rakennettiin entisen pappilan paikalle. Nyt vieressä oleva vanha seurakuntatalo odottaa purkamista. Sen tilat eivät enää vastanneet nykyisiä tarpeita, talotekniikka oli uusimisen tarpeessa ja sisäilman kanssakin oli ongelmia.

– Uuden seurakuntatalon tilojen suunnittelun yhtenä lähtökohtana olivat muuntojoustavuus ja tilojen yhteiskäyttö. Esimerkiksi seurakuntasali saadaan jaettua siirtoseinillä kolmeksi eri tilaksi, kertoo projektipäällikkö Hannu Fagerlund Hämeenlinnan seurakuntayhtymästä.

– Saimme valoisat ja monikäyttöiset tilat, joita seurakuntalaiset voivat hyödyntää myös omissa perhejuhlissaan, Ulvinen toteaa. Kynnys on haluttu tehdä kaikille käyttäjille mahdollisimman matalaksi. Rakennus on luonnollisesti esteetön, mutta seurakunta halusi sille myös tuttavallisemman nimen. Seurakuntalaisille järjestetyn nimikilpailun perusteella rakennuksesta tuli Katariinan tupa.

Paikalliset voimat liikkeelle

Hannu Fagerlundin rooli seurakuntatalon rakennushankkeen projektipäällikkönä oli muiden osallisten mukaan ”erittäin keskeinen ja vaativa”. Fagerlund veti hanketta vastaten niin projektinjohdosta, rakennesuunnittelusta, rakennuttamisesta kuin työmaan valvonnasta.

Tammikuussa 2024 vietettiin Katariinan tuvan käyttöön siunaamisen juhlaa. Hannu Fagerlund kertoi tilaisuudessa pitämässään puheessa hänellä olleen projektiin lähtiessään ajatus ja toive siitä, että ”voitaisiin vieläkin rakentaa niin, että kylänväki kokoontuu yhteen ja rakentaisi oman seurakuntansa tuvan”.

Tämä ajatus oli pohjana sille, että rakennus päätettiin toteuttaa projektinjohtourakkana. Samoin kävi toteen paikallisten urakoitsijoiden ja materiaalin valmistajien hyödyntäminen.

– Noin sata urakoitsijaa ja toimittajaa oli suorassa sopimussuhteessa rakennuttajaan. Urakoitsijoista noin 70 prosenttia oli Lammilta ja 95 prosenttia Hämeestä. Ja kaikki normaalin kilpailutuksen kautta, Fagerlund korostaa. – Katariinan tuvan rakentaminen on siis ollut myös paikallisesti hyvin merkittävä työllistäjä, Ulvinen huomauttaa.

Poikkeuksellista sitoutumista

Lammin uusi seurakuntatalo, yksityiskohtaJopa arkkitehti löytyi läheltä. – Rakennus luokiteltiin arkkitehtisuunnittelultaan poikkeuksellisen vaativaksi. Suunnittelijalla tuli olla sekä kova pätevyys että referenssejä kirkollisesta rakentamisesta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Hämeenlinnan arkkitehtitoimistoista kolme täytti vaatimukset. Pyysimme tarjoukset ja valituksi tuli Arkkitehtuuri Oy Lehtinen Miettunen. Valinnan jälkeen kävi ilmi, että pääsuunnittelija Sakari Miettinen on itse lammilainen ja seurakunnan jäsen, Fagerlund kertoo.

– Kaikki paikalliset tekijät ovat osoittaneet poikkeuksellista sitoutumista, ja työn sekä tuotteiden laatu on ollut erinomaista. Koko projektin aikana on pitänyt tehdä vain yksi pieni reklamaatio, Fagerlund toteaa.

Lammin harkot haettiin naapurista

Tiilien ja harkkojen logistiikka työmaille on aina sujuvaa, koska ne toimitetaan kappaletavarana sovitussa aikataulussa ilman työmaalla tapahtuvaa varastointia. Lammin seurakuntatalon työmaalla tarvittavien harkkojen toimitus hoitui vieläkin tehokkaammin.

– Aamulla soitimme Lammin Betonille, mitä harkkoja seuraavaksi tarvitaan ja kuorma oli valmis haettavaksi puoleen päivään mennessä, Fagerlund kertoo. Tilauksien koko vaihteli muutamasta lavasta hyvinkin suuriin määriin. Pääasiallisena harkkona oli Kuorikivi KK400 rapatun pinnan takana ja sen lisäksi käytettiin erikokoisia muottiharkkoja kuten MH150, MH200, MH250, MH300 tiilisen julkisivun takana sekä LL400-lämpökiviä sokkelissa.

Lue lisää: Lammin Betoni | Lammin seurakuntatalo on ”lähirakentamista” parhaimmillaan

ALKUPERÄISJULKAISU: KIVESTÄ MUURAAMALLA 1/2024
Lue koko lehti: KM_1_2024.pdf (kivitaloinfo.fi)
TEKSTI Leena-Kaisa Simola
KUVAT Juho Kuva ja Hannu Fagerlund

---