Ilmastonmuutos kurittaa työmaita – Rakentaminen siirtyy suojien alle

Päivämäärä: 8.2.2021

Suomessa ei oteta riittävästi huomioon ilmastomuutoksen vaikutuksia rakentamisessa, toteaa tutkijatohtori Toni Pakkala Tampereen yliopistosta. Esimerkiksi kosteuden aiheuttamat riskitekijät tulevat jatkossa lisääntymään kosteiden syksyjen ja leutojen talvien takia. Cramolla ilmastonmuutokseen varautuminen on huomattu rakennustyömaiden tarpeena lisätä lämmitystä ja kuivattaa rakenteita.

Ilmastonmuutos näkyy jo nyt rakennustyömailla ja korjausrakentamisessa. Syksyt ovat sateisempia kuin aikaisemmin, talvet leutoja eikä pilvisinä kesinäkään päästä eroon kosteudesta. Rasitteena on myös lämpötilojen sahaaminen talvella pakkasesta suojan puolelle. Näin välillä jäätynyt sadevesi ja lumi sulavat ja pääsevät valumaan rakenteisiin ja rungon eristeisiin, jos suojausta ei ole.

Tutkijatohtori Toni Pakkalan mukaan muuttuva sää haastaa rakentamisalaa suojaamaan materiaalit ja rakenteet kosteudelta. Suojassa rakentaminen säästää monilta kosteusriskeiltä ja varmistaa lähtökohtaisesti rakentamisen laadun. Pakkala työskentelee Tampereen yliopistossa rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä.

Olosuhdehallinta korostuu

”Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon myös rakennusalalla, mutta teot puuttuvat. Ruotsissa ja Norjassa ilmastonmuutokselta suojautuminen on pidemmällä. Meillä toteutetaan nykysäähän sopivia rakennusmalleja, eikä katsota tulevaisuuteen. Tarvitaanko jo lainsäädännöllistä ohjausta muutoksen edistämiseen”, Pakkala miettii.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin voi vastata parantamalla rakennusaikaista olosuhteiden hallintaa. Vastaavasti rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen, kuten tuuletukseen, tulee kehittää uusia ratkaisumalleja ja materiaaleja. Suojien alla rakentamisen tärkeys korostuu entisestään.

Pakkala toteaa, että suunnittelupöydällä kosteuden aiheuttama rasitus otetaan huomioon, mutta käytännöt siirtyvät työmaille hitaasti. Ongelmia saattaa tuottaa myös se, että suunniteltuja materiaaleja vaihdetaan kesken työn, eivätkä ne enää toimikaan parhaalla tavalla. Tämä on yleistä korjauspuolella. Työmaavalvojan rooli korostuu näin laadun valvonnassa.

”Rakentamisessa tulisi suosia vikasietoisia ratkaisuja, kuten julkisivuissa betonia ja tuulettuvia rakenteita. Eristerappausten pitää olla sellaisia, ettei halkeamista pääse kosteus sisään rakenteisiin. Rakennusteollisuuden rooli on uusien tapojen käyttöönotossa merkittävä, ja esimerkiksi rakennuselementtien valmistukseen tulisi kehittää ilmastonmuutoksen paremmin kestäviä materiaaleja ja rakennejärjestelmiä”, Pakkala sanoo.

Mittausteknologia avuksi

Pakkala totesi vuosi sitten valmistuneessa rakennusten ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyneessä väitöstutkimuksessaan, että uudet betonitalot kestävät muuttuvaa säätilaa aikaisemmin rakennettuja paremmin. Viistosateet ja varsinkin rannikkoalueen voimistuneet tuulet kuitenkin rasittavat kasvavassa määrin myös betonirakenteita ja lisäävät huoltotoimenpiteiden määrää. Puurakenteissa pitää muuttuva ilmaston ja kosteuden lisääntyminen ottaa nykyistä tarkemmin huomioon. Rakennusten elinkaaren pituuteen voi Pakkalan mukaan vaikuttaa esimerkiksi valmistumisen jälkeisellä seurannalla ja hyvällä kunnossapidolla.

”Kuntotutkimukset ovat edullinen ja hyvä tapa seurata rakenteiden olosuhteita. Sillä on myös taloudellista merkitystä, kun ongelmatilanteet voidaan ennakoida. Mittaamisessa ja seurannassa tulee olla ammattilainen mukana, joka ymmärtää, mitä tulokset kertovat. Mittaaminen on erittäin hyvä apuväline, kun lukuja osataan tulkita. Itse odotan paljon mittausteknologian kehitykseltä”, Pakkala toteaa.

Yhteinen päämäärä

Cramon olosuhdehallinnan asiantuntija Mika Aalto on huomannut ilmastonmuutokseen varautumisen näkyvän rakennustyömailla koneellisen kuivauksen sekä lämmityksen lisääntymisenä. Viime aikoina olosuhteiden hallinnasta on Aallon mielestä alettu kantaa aikaisempia vuosia enemmän huolta, ja teemat ovat säännöllisesti esillä työmaakokouksissa. Kosteudenhallinta otetaan huomioon myös rakennuslupaehdoissa, ja valvontaa on lisätty. Cramon asiakkaista valtaosa toteuttaa kosteusriskien välttämiseen kehitettyjä Terve Talo - ja Kuivaketju 10 -menettelytapoja.

”Itse toivon työmaille enemmän olosuhdehallintaan liittyvää työntekijöiden perehdyttämistä. Perehdyttäminen auttaa siinä, etteivät esimerkiksi kosteudenhallintaan liittyvät toimenpiteet jää vain suunnitelmiin, vaan siirtyvät käytännön työhön työmaalle. Tämä lisää rakentamisen laatua, kun tilaajalla, suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla on yhteinen päämäärä”, Aalto toteaa.

Esimerkiksi betonivalujen kuivuminen ohjaa merkittävästi rakennustyömaan edistymisen aikataulua. Jotta aikataulussa pystytään, tulee olosuhteet pitää tasaisina kosteudenhallinnan suunnitelmassa esitettyyn tavoitetasoon verrattuna. Olosuhdehallinta näkyy suoraan laadussa.

”Koska suhteellinen ilmankosteus vaihtelee nyt enemmän ja joulukuussakin sataa vettä, pitää esimerkiksi betonin kuivumisen olosuhteet pitää tasaisina. Näin lämmitystarvetta saattaa olla läpi vuoden. Kosteus tulee saada hallintaan jopa kesällä, jos luonnollista kuivumista ei tapahdu. Ennakointi on lisääntynyt paitsi huolellisen suunnittelun myös paremman mittaamisen ja seurannan ansiosta. Betonin kuivuminen vaikuttaa rakentamisen aikatauluun, ja kun suunnitelluissa rakentamisvaiheissa voidaan pysyä, tuo se myös kustannussäästöjä”, Aalto kertoo.

Cramolta olosuhdehallintaan palvelupaketit

Rakentamiseen liittyvää seurantadataa tarvitaan aikataulutuksen lisäksi esimerkiksi lupamääräysten toteutumisen dokumentoinnissa. Cramo on mukana muun muassa kehittämässä eGate-järjestelmän betoninkuivumiseen liittyvää reaaliaikaista mittausta, joka helpottaa raportointia.

Cramolla on koostettu Cramo olosuhdehallinta -palvelupaketit, jotka kattavat rakentamisen aikaisen ja käytön aikaisen olosuhdehallinnan. Pölynhallinnalla on oma osionsa. Kosteuden torjuntaan on tarjolla esimerkiksi sääsuojakalustoa ja materiaalien varastointiin helposti koottava ja siirreltävä teltta. Palvelu pitää sisällään tarvekartoituksen, suunnittelun, asennuksen, ylläpidon ja purkamisen.

”Julkisella puolella, kuten kaupungeissa ja kunnissa, halutaan vähentää CO2-päästöjä. Näihin tarjouspyyntöjen kohtiin voi ilmastoa ajatellen valita esimerkiksi akkukäyttöistä Cramo Eco Choice -kalustoa”, Aalto kertoo.

Cramo Suoja -konsepti kokoaa olosuhdehallinnan palvelut saman katon alle

Palveluvalikoima sisältää lämmitys-, kosteudenhallinta-, kuivaus- ja pölynhallintapalvelut sekä niihin liittyvät mittaukset ja kuvaukset.

Pelaa Cramo Suoja -peliä klikkaamalla kuvaa alla - voit voittaa langattomat lämpöpohjalliset!