Päivämäärä: 23.4.2019
Kiuasvalmistaja TylöHelo kantaa kortensa kekoon ilmaston puolesta. Puukiukaiden kehitystyön ansiosta puunpoltosta syntyvät päästöt pysyvät kurissa. Saunan lämmittäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, että puut palavat puhtaasti.
TylöHelon Marco Keto toteaa pienhiukkaspäästöjen nousseen vahvasti esille Itä-Suomen yliopiston julkaistua tutkimuksen, joka kertoo puukiukaiden ilmastovaikutuksista.
– Huoli ilmaston puolesta on yhteinen. Me TylöHelolla olemme jo vuosia tehneet kehitystyötä polttotekniikan parantamiseksi. Sen ansiosta pääsemme nykyään pieniin päästöihin.
TylöHelon Helo ja Kastor -puukiukaissa on niin kutsuttu tuplapoltto. Ensimmäisessä polttovaiheessa puut syttyvät tulisijassa, josta palokaasut ja hiukkaset nousevat ylöspäin syttyen vielä toisen kerran. Palokaasut ja hiukkaset palavat siten tarkemmin, mikä vähentää epäpuhtauksien määrää, joten piipusta ulos tupruavan savun päästöt ovat pienemmät kuin tavallisen puukiukaan päästöt.
Vaikka puukiukaiden pienhiukkaspäästöille ei ole laissa asetettu raja-arvoja, on tilanne kuitenkin kohentunut merkittävästi tämän vuosikymmenen aikana.
– Ero entiseen verrattuna on valtava. Tilanne muuttui puukiukaiden osalta oleellisesti parempaan suuntaan vuonna 2013, jolloin tuli käyttöön CE-merkintä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuote kattaa eurooppalaisen standardin vaatimukset, Marco Keto kertoo.
CE-merkintää varten tuote testataan ja mitataan muun muassa tulisijan hiilimonoksidipäästöt, savukaasujen lämpötila ja hyötysuhde eli energiatehokkuus.
– Puulämmitteisessä kiukaassa savukaasujen lämpötilan pitää olla alle 600 astetta. Näin kiukaasta saadaan paras mahdollinen hyöty irti eli puusta niin paljon energiaa kuin mahdollista. Tämä vaikuttaa myös pienhiukkaspäästöihin: mitä tehokkaammin puu palaa, sitä vähemmän syntyy päästöjä.
Kehitystyö tulisijateknologian parissa jatkuu. Tavoitteena on entistä ilmastoystävällisemmät puukiukaat.
Valtakunnallisella tasolla tavoitteena on, että puulämmitteisten kiukaiden pienhiukkaspäästöille asetettaisiin raja-arvot. Tätä varten tulisi luoda yhteinen mittaustapa sekä siihen perustuva ympäristömerkintä.
Jokainen saunan lämmittäjä voi omilla toimillaan vähentää pienhiukkaspäästöjä. Huonon polton päästökertoimet ovat nimittäin monikertaiset verrattuna normaaliin polttoon.
TylöHelon Marco Keto listaa muutaman nyrkkisäännön, joilla puunpolton haitat on mahdollista minimoida.
– Kiuas on pidettävä puhtaana, joten vanhat tuhkat ja hiilet on syytä poistaa säännöllisesti. Puut syttyvät ja palavat puhtaasti, kun ilma pääsee kiertämään hyvin kiukaassa.
Lämmitykseen käytettävän puun on oltava kuivaa ja puhdasta. Sen sijaan puulajilla ei ole päästöjen kannalta merkitystä.
– Jos kiukaaseen laittaa märkää tai tuoretta puuta, alkaa se savuttaa ja syntyy päästöjä. Tämän lisäksi hyötysuhde kärsii. Pesään ei saa myöskään saa laittaa roskia, kuten makkarapaketteja ja maitotölkkejä.
Marco Keto neuvoo latomaan kuivia puita tulisijaan aluksi maltillisesti. Riittävä määrä on yksi kolmasosa tulisijan koosta.
Koska suurimmat päästöt syntyvät puun sytyttämisestä, pitää sen kanssa olla tarkkana.
– Paras sytyttämistapa on sytyttää puut päältä. Näin tuli saa happea ja palamisesta syntyvät kaasut palavat kunnolla. Sytykkeenä voi käyttää pilkkeitä, lastuja, tuohta tai sytytyspaloja.
Tulen saamaa ilmaa säädetään arinan alta ja luukuista. Piipusta tupruavasta savusta näkee, onko veto kohdillaan.
Maltti on valttia myös puun lisäämisessä.
– Puita poltetaan useammassa erässä. Uusia puita lisätään vasta siinä vaiheessa, kun edelliset ovat palaneet hiillokseksi.
Kiuaskivillä ei ole Marco Kedon mukaan merkitystä saunomisesta syntyviin päästöihin. Löylyjen kannalta on parasta latoa kivet ilmavasti, jotta lämmin ilma pääsee ylös.
Löylyistä tekee entistä makeammat tieto siitä, että saunan lämmityksessä ei ole rasitettu ympäristöä.
TylöHelo on lämmittänyt koteja ja saunoja jo yli sata vuotta. Helo täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja Kastor 103 vuotta.
©2024 rakennusfakta.fi - RPT Byggfakta Oy. All Rights Reserved.
