Mapress-puristusliitosjärjestelmällä miljardin merkkipaalu rikki

Päivämäärä: 26.11.2018

Mapress-puristusliitosjärjestelmä on noussut yleiseksi käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysputkistojen asennustavaksi myös Suomessa. Siinä osat liitetään toisiinsa puristamalla, mikä poistaa paloherkän hitsaamisen ja juottamisen tarpeen työmaalta. Järjestelmän suosiosta kertoo tänään koittava merkkipaalu: osien tuotannossa siirrytään miljardin kappaleen rajan yli. Ruotsissa 1950-luvulla kehitetyn puristusliitosmenetelmän jalosti ja levitti yleiseen tietoisuuteen saksalainen Mannesmann. Nykyisin Mapress-puristusliittimiä valmistaa saniteettitekniikan eurooppalainen markkinajohtaja Geberit, jonka omistukseen lisenssi siirtyi vuonna 2004.

Mapress-puristusliitosjärjestelmä on vakiinnuttanut asemansa putkien johtavana asennustapana ympäri maailmaa. Asentajat ovat ottaneet tänä päivänä omakseen tekniikan, joka keksimisensä aikaan 1950-luvulla herätti epäluuloja. Ruotsalainen insinööri Gunnar Larsson kehitti asennustavan, joka tunnetaan kylmämuokkaamisena. Siinä putken pää laitetaan osan sisälle ja liitos puristetaan yhteen erityisellä puristustyökalulla. Tämä nopeuttaa asennusta ja poistaa tarpeen hitsata ja juottaa liitoksia.

– Aluksi putkiasentajat epäilivät vuotaisivatko liitokset, jos ne vain puristetaan kiinni. Epäluulot ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana karisseet, kun järjestelmän edut on ymmärretty. Asennustapa sertifioitiin lämmitysputkien asennukseen vuonna 1963 ja vähän myöhemmin käyttövesiputkistoihin. Mapress-puristusliittimien valmistuksessa meni miljardin kappaleen raja rikki keväällä. Tämä kertoo omalta osaltaan järjestelmän luotettavuudesta ja kestävyydestä, kertoo Geberit Oy:n toimitusjohtaja Kim Lövkvist.

Asennustapa ennakoi inhimillisen unohtamisen riskin

Nykyisin Mapress-järjestelmässä on noin 2000 erilaista putkea ja osaa, joista voi rakentaa esimerkiksi käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysputkistot sekä sprinklerijärjestelmän putkistot. Niistä voidaan rakentaa myös monenlaisia teollisuusputkistoja. Järjestelmään kuuluvat sähkösinkityt ja ruostumattomat teräsputket ja osat, CuNiFe-putket ja -osat, sekä kupariosat ja kromatut kupariosat. Osat valmistetaan Saksassa. Uusi tuotantoa tehostava laitos valmistuu kesällä 2019.

Osat liitetään toisiinsa järjestelmään kuuluvilla Geberit-puristustyökaluilla. Näin varmistetaan liitosten pitävyys. Tiiviyttä tuovat myös butyylikumista valmistetut O-renkaat ja vuodonilmaisimet, jotka ilmaisevat puristamattomat liitokset koeponnistuksessa. Inhimillinen unohtaminen on otettu huomioon myös puristusindikaattoreilla, jotka irrotetaan vasta, kun liitos on puristettu.

Nousu alan standardiksi

Gunnar Larsson patentoi keksintönsä vuonna 1964, mutta häneltä puuttuivat valmiudet sen laajamittaiseen levitykseen. Puristusliitosten patentti oli aluksi ruotsalaisen AGAn hallussa, mutta sen osti vuonna 1968 saksalainen Mannesmann. Mapressin nimi on lyhenne sanoista Mannesmann Pressfitting.

Mapressin läpimurto tapahtui 1986, kun puristusliitosjärjestelmälle keksittiin uusia käyttökohteita ja se levisi maailmanlaajuisesti. Siihen mennessä puristusliitosjärjestelmä oli yleistynyt käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysputkistoissa. Nyt sille löydettiin uusia sovelluksia teollisuuslaitoksissa, muun muassa autojen ja petrokemikaalien valmistuksessa ja laivanrakennuksessa.

­– Mapressista tuli alan standardi rakennusalalla ja tuotantoteollisuudessa, kun sen ymmärrettiin olevan taloudellisin ja kestävin tapa putkien asennukseen. Suomessa Mapress on ollut markkinoilla reilut 20 vuotta. Sen käyttö on lähtenyt kasvamaan vuodesta 2000 lähtien, kun jakelukanavat saatiin paikallisesti toimimaan. Geberit Mapress lisää käyttöturvallisuutta työmailla, sillä se takaa vuotamattomat liitokset ja paloturvallisuuden, Lövkvist mainitsee.