Kerrostalo As Oy Helsingin Berkka

Kallioon nousi Suomen korkein harkkokerrostalo

Helsingin Kallioon valmistui valuharkkorakenteinen kerrostalo yli satavuotiaan kerrostalon kylkeen. Lammin Betonin kehittämä harkkotekniikka mahdollisti rakentamisen paikkaan, johon ei nosturikalustolla ollut asiaa.

Kallion kerrostalokanta on yli satavuotiasta ja tiheään rakennettua. Kaupunginosan nimen mukaisesti maanpinnanmuodot kortteleiden välissä ja ulkopuolella vaihtelevat jyrkästi. Viime vuosisadan alussa louhintatekniikka oli nykynäkökulmasta tarkastellen vielä kehittymätöntä ja siksi ne paikat, joissa kalliota ulottui maanpinnan yläpuolelle, jäivät usein rakentamatta. Toisaalta kalliomuodostumat ovat osa kaupunginosan identiteettiä, eikä niitä siksi ole haluttu joka paikasta pois.

Helsingin muun kantakaupungin tavoin kerrostalokorttelien sisäpihat ovat avaria, niin avaria, että sinne mahtuu kokonainen kerrostalo. As Oy Helsinginkatu 17 omisti vanhan kerrostalonsa vierestä kallioisen tontin, joka pitkään oli rakentamaton kallioisuutensa vuoksi. Asemakaavan muutos mahdollisti kallioiselle alueelle uuden tontin muodostamisen sekä kerrostalorakentamisen, mikä lopulta toteutui YIT:n omaperusteisena, vuonna 2022 työmaavaiheeseen edenneenä asuinrakennushankkeena.

Kaupunkikuvalliset vaatimukset olivat tiukat: alueen arkkitehtuurin ominaislaatua tuli kunnioittaa. Myös kalliota tuli mahdollisuuksien mukaan jättää korttelin sisäpihalle nousevan uudisrakennuksen vierellä näkyviin.

Suunnitteluprosessin alussa tarkasteltavana oli vaihtoehto, jonka mukaisesti rakennuksen runko julkisivuineen koostuisi betonielementeistä. Tämä vaihtoehto oli kuitenkin pian hylättävä muun muassa siksi, ettei tarvittavaa nosturikalustoa olisi käytännössä saatu mahtumaan nostojen kannalta otolliseen paikkaan. Lisäksi ainoa logistinen reitti maanpinnan tasossa on ahdas porttikäytävä.

– Sekä kaupunkikuvallisesti että toteutettavuuden kannalta parhaaksi ratkaisuksi osoittautui rapattu julkisivu ja kantava valuharkkorakenteinen ulkoseinä, toteaa kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Juha-Pekka Tuomainen Arkk’idea Oy:stä.

Louhintavaiheesta runkoon

Työmaa käynnistyi louhinnoilla marraskuussa 2021. Tämä vaihe kesti puoli vuotta, koska kovin järeitä paukkuja ei ollut mahdollista räjäytellä tiiviisti rakennetun asuinkorttelin välissä.

– Käytössä olivat kaikki keinot dynamiitista kiilaamiseen ja vaijerisahaukseen. Talojen vierustoilta kivi piti irrottaa kiilaamalla. Kaikkiaan louhintakiintokuutioita kertyi kuutisen tuhatta, kertoo työmaan vastaava mestari Niko Malila YIT:stä.

Suuri louhintakuutiomäärä selittyy sillä, että uudistalon seitsemästä kerroksesta kaksi sijaitsee maanpinnan alapuolella. Sinne sijoitetaan muun muassa taloyhtiön sauna- ja varastotiloja.

Perustusvaiheeseen, jonka keskeinen työvaihe oli teräsbetonirakenteisen pohjalaatan valu, päästiin vuoden 2022 toukokuussa. Valu ei ollut tavanomainen, sillä talon poikkeuksellinen suunnikas muoto huomioitiin luonnollisesti myös pohjalaatan mitoissa ja muodossa.

Työmaan edettyä runkovaiheeseen rakennusmateriaalien markkinoilla vallitsi suuri epävarmuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan erityisesti teräksen hinta oli noussut pilviin, ja saatavuus korkeaankin hintaan oli epävarmaa.

– Tätäkin taustaa vasten oli onnekasta, että käytettävissä oli kohteeseen erittäin hyvin soveltuva harkkotekniikkaan pohjautuva runkoratkaisu. Kotimaassa valmistetulla tuotteella ei ollut toimitusaikaongelmia, eikä hinnassa vastaavaa epävarmuutta kuin esimerkiksi tuontiteräksellä, toteaa työpäällikkö Antti Tölkkö YIT:stä.

Lue lisää: Lammin Betoni | Kallioon nousi Suomen korkein harkkokerrostalo

Alkuperäisjulkaisu: KIVESTÄ MUURAAMALLA 2/2023
Lue koko lehti: KM_2_2023.pdf (kivitaloinfo.fi)
TEKSTI Vesa Tompuri
KUVAT Juho Kuva

---