AV over IP – mitä ja miksi?

Päivämäärä: 25.11.2019

"AV-järjestelmät IP-verkoissa" on ollut jo useamman vuoden pinnalla uusimmista trendeistä puhuttaessa. Pääasiallinen hyöty AV-järjestelmien siirtymisestä verkkoon on erilaisten liitäntöjen ja yhteystapojen yhdenmukaistaminen, joka mahdollistaa tilan kaapeloinnin yksinkertaistamisen sekä vähentämisen. Tällöin rakennus- ja huoltokustannukset pienenevät, ja järjestelmän päivittäminen tekniikan kehittyessä on huomattavasti helpompaa.

AV-järjestelmät voidaan lisäksi liittää suoraan asiakkaan omaan verkkoon, jolloin verkkoinfrastruktuurin hallinta ja valvonta ovat yhdessä pisteessä. Samalla AV-laitteiden etävalvonta ja -hallinta sekä päivitykset mahdollistuvat toisin kuin perinteisissä, yksittäisen tilan kattavassa suljetussa AV-verkossa. Huoltokutsuun reagoiminen voi tapahtua näin ollen minuuteissa tuntien sijaan.

Ääni verkossa

Äänen siirtyminen verkkoon alkoi jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, kun amerikkalainen puoli-johdevalmistaja Cirrus Logic julkaisi CobraNet-protokollan 1996. Melko pitkään CobraNet olikin käytännössä ainoa luotettava AoE (Audio over Ethernet) -ratkaisu. Suurin mullistus äänen verkotuksessa tapahtui kuitenkin vasta 2012 kun Yamaha otti käyttöön vuonna 2006 julkaistun australialaisen Audinaten Dante-protokollan uudessa mikseriperheessään. Dante on tämän jälkeen saavuttanut lähes yksinvaltiaan aseman "protokollasodassa" ja vasta viimeisen parin vuoden aikana on ollut nähtävissä liikehdintää, joka tätä valta-asemaa voi horjuttaa. Markkinoille on tullut sittemmin avoimiin standardeihin pohjautuvia ratkaisuja, kuten AVB/TSN ja AES67, joiden etuna on riippumattomuus tietystä laite- tai piirisarjavalmistajasta.

Kuva verkossa

Tietoverkkojen kapasiteetin sekä prosessointitehon kasvamisen myötä parin viime vuoden aikana markkinoille on saapunut käyttökelpoisia vaihtoehtoja kuvansiirron toteuttamiseksi oikeassa IP-tietoverkossa siten, että se on vertailukelpoinen esimerkiksi HDBaseT:n kanssa. Aiemmin kuvan pakkaaminen oli liian hidasta, jolloin esittämisessä huomattava viive eli latenssi oli aivan liian suuri samassa tilassa tapahtuvaan esittämiseen. Nyt on mahdollista käyttää tavallista yhden gigabitin tietoverkkolinkkiä 4K-kuvan siirtämiseen ilman käytännön viivettä tai kuvanlaadun heikkenemistä. Langattomat kuvanjakotavat ovat erityisen suosittuja esimerkiksi pienissä neuvotteluhuoneissa, joissa kaapelointia halutaan välttää. Useilla eri valmistajilla onkin tuotteita, joilla tietokoneen kuvan voi jakaa langattomasti esityslaitteelle.

Haasteet ja mahdollisuudet

Kaikki tämä kuulostaa hyvältä, mutta samalla haasteitakin on. Tietoturva on oleellisessa osassa kytkettäessä AV-laitteita asiakkaan omaan verkkoon. Tietohallinto ei yleensä halua hallitsemaansa verkkoon epämääräisiä laitteita, joita he itse eivät ole valinneet – ja AV-projekteissahan tilanne normaalisti on juuri näin.

Ratkaisuna on verkon segmentointi eli jakaminen erityyppisiin lohkoihin, joiden välinen liikenne on tarkkaan rajattua. Segmentointi on nykyisin arkipäivää, ja AV-toimittajalle voidaan luoda yleensä etäyhteys vain tarvittavaan verkkosegmenttiin. Tietohallinnon ottaminen mukaan AV-projektiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollistaakin hyvän verkkosuunnittelun ja kapasiteetin mitoittamisen riittäväksi.