Suomen Kansallisooppera

Oopperatalon suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla. Rakennustyöt alkoivat Töölönlahdella entisen Töölön sokeri­tehtaan paikalla vuonna 1987, ja sitä rakennettiin kuusi vuotta. Rakennuskulut olivat yhteensä noin 780 miljoonaa markkaa.[17] Almi osallistui oopperatalon harjannostajaisiin vielä vuonna 1990, mutta hän kuoli vuonna 1991 ennen oopperatalon valmistumista.[17] Suomen ensimmäinen oopperatalo avattiin 30. marraskuuta 1993, ja sen vihki käyttöön kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa.[17] Juhlanäytäntönä oli Aulis Sallisen oopperan Kullervo Suomen-ensi-ilta.[19] Jo ennen virallisia avajaisia talossa oli ollut yleisöesityksiä, niistä ensimmäisenä Nabucco-ooppera toukokuussa 1993.[20]

Rakennuksen pohja on ristinmuotoinen ja ristin keskellä on päänäyttämö, sakaroina ovat taka- ja sivunäyttämöt sekä katsomot. Sivunäyttämöt toimivat lavasteiden välivarastoina. Päänäyttämön lattia muodostuu neljästä nostimesta, jotka nostavat 10 tonnia ja voivat kallistua kahdeksan astetta. Kulisseja varten näyttämön katossa on 57 yhden tonnin tankonostinta. Lisäksi lavalla voi esittää elävää tulta ja videoita.[21] Oopperatalon ovet ovat värikoodattuja; mustista pääsee näyttämölle, sinisistä teknisiin tiloihin ja puupintaisista taiteilijoiden tiloihin. Oopperassa on oma puutyöpaja, maalaamo ja ompelimo. Erikoisuutena oopperaan EU:n ulkopuolelta tulevat lavasteet tullataan Oopperatalon kellarissa ajorampin päässä.[21]

Päänäyttämön katsomossa on yli 1 300 paikkaa, ja lisäksi talossa on pieni näyttämö. Lämpiötiloja käytetään pienimuotoisiin esityksiin ja ilmaistapahtumiin.[22] Avajaisten juhlanäytäntönä esitettiin Aulis Sallisen Kullervo,[19] joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan Erik Bergmanin Det sjungande trädet (1995).[23] Oopperatalon pieni näyttämö eli Alminsali pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli Tapio Tuomelan säveltämä Korvan tarina (1991–1993).[23] Helsingin kansainvälinen balettikilpailu on järjestetty Kansallisoopperassa ja -baletissa vuodesta 1995.

Kansallisoopperan säätiön nimi muutettiin 1. joulukuuta 2015 Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi. Vuonna 2015 Kansallisoopperan ja -baletin järjestämiin esityksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 298 000 kävijää. Radioituja, televisioituja, elokuvateattereissa välitettyjä sekä eri kanavien kautta suoratoistettuja esityksiä seurasi 790 500 katsojaa ja kuulijaa Suomessa ja ulkomailla.[1] Vuonna 2016 Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen 317 000 katsojalla eri tilaisuuksissa.

Kuva: Suomen Kansallisooppera | OopperaBaletti

RPT SMART tehostaa ja nopeuttaa jokapäiväistä työntekoasi. RPT SMARTin kautta saat tiedon kaikista Suomen rakennushankkeista ja työmaista.
RPT SMART

Mukana olleet yritykset

Eaton Electric Oy

Eaton

Eaton yhteistyössä Kansallisoopperan korjaushankkeessa.


Liitetyt tuotteet

Teollisuuden ohjaus, käytöt, automaatio ja anturit

Eaton

Eaton yhteistyössä Kansallisoopperan korjaushankkeessa.


Samankaltaiset referenssihankkeet

Elbphilharmonie

Elbphilharmonie

Hamburg

Hamburgissa sijaitseva yksi maailman suurimmista konserttisaleista.


Finlandia-talon perusparannus Helsingissä

Finlandia-talon perusparannus Helsingissä

Ulkp. korjaus | Helsinki | 121,8 milj. €

Ulkp. korjauskohde rakennustyyppiluokassa kulttuuritalot, paikkakunnalla Hels...


Haltia - Suomen luontokeskus

Haltia - Suomen luontokeskus

Uudisrakennus | Espoo | Ei tiedossa

Uudisrakennuskohde rakennustyyppiluokassa kulttuuritalot, paikkakunnalla Espo...


Useita yrityksiä
Hanasaaren kulttuurikeskuksen peruskorjaus

Hanasaaren kulttuurikeskuksen peruskorjaus

Laajennus | Espoo | Ei tiedossa

Peruskorjauksen ja laajennuksen jäljiltä Hanasaaren kulttuurikeskus Espooss...


Tilaa Rakennusfaktan uutiskirje – saat tuoteuutiset viikoittain sähköpostiisi

Sulje